Näkemyksiä | Blogi 19.11.2019

Työnantajamielikuva – ikuinen koeaika?

Koeaika on mahdollisuus sekä työnantajalle että työntekijälle, tutustua toisiinsa ja päättää, ollaanko me hyvä match. Työnantajamielikuva on siitä kiinnostava asia, että sekin on tavallaan tutustumista, mutta sille ei voi määritellä päättymisaikaa. Sen muodostuminen on prosessi, johon vaikuttavat useat eri tekijät.

Työnantajamielikuva liittyy vahvasti yritysbrändiin

Työnantajamielikuvan muodostumista voidaan verrata siihen, miten yrityksen brändi rakentuu. Bongasin aiemmin Linkedinistä mielestäni erinomaisen kiteytyksen: ”Vahvan brändin rakentaminen on ennen kaikkea toimintaa. Mitä selkeämmin brändi toteutuu jokaisessa asiakkaan kohtaamisessa halutulla tavalla, sitä vahvemmaksi brändi kasvaa. Brändin johtaminen on ennen kaikkea ihmisten johtamista. Brändin johtaminen myös kiinnittyy vahvasti kaikkeen johtamiseen yrityksessä.”

Tässä kiteytyksessä oleellisinta olivat ”kaikki kohtaamiset”, eli joka päivä, joka hetki, kaikki teot, kaikki kanavat. Tämän vuoksi myös näen, että yrityksen brändiä ei voi erottaa työnantajamielikuvasta. Ne ruokkivat toisiaan ja vahvistuvat yhdessä, tai sitten toisinpäin. Sinulla yksinkertaisesti ei voi olla hyvää työnantajamielikuvaa, jos yrityksesi brändi on kuralla. Ja toisinpäin, sinulla ei voi olla loistavaa yritysbrändiä, jos kohtelet arvokkainta pääomaasi huonosti ja sinusta puhutaan vaan negatiivisesti ulospäin.

Läpinäkyvyys ja avoimuus leimaavat aikakauttamme. Some mahdollistaa nopean ja ajantasaisen tiedon jakamisen ja tietoa löytyy laajasti sekunneissa. Myös sitä ei niin mairittelevaa tietoa, jos sitä on jaettu.

Huomionarvoista tässä on myös, että brändi ja työnantajamielikuva muodostuvat, vaikka et tekisi mitään. Brändin ja työnantajamielikuvan kehittymistä et voi estää. Asiakkaasi ja työntekijäsi, niin potentiaaliset, nykyiset kuin entisetkin, muodostavat mielipiteensä joka tapauksessa ja viestivät oman tahtonsa mukaan sinusta ja yrityksestäsi eteenpäin.

Eli samalla lailla kun voit laatia yrityksellesi brändistrategian ja markkinointisuunnitelman ja niiden kautta kehittää yrityksesi brändimielikuvaa, voit kehittää työnantajamielikuvaa. Tällä tapaa voit ohjata mielikuvan syntymistä, mutta edelleenkään et mitenkään voi pakottaa ketään ajattelemaan haluamallasi tavalla. Ne jokapäiväiset teot merkitsevät.

Saatte arvoisianne työntekijöitä

Olette määritelleet strategiaanne, että huippuammattilaisenne ratkaisevat asiakkaidenne haasteita innovatiivisilla palvelukokonaisuuksilla. Mutta miten saada niitä parhaita juuri teille sopivia työntekijöitä? Aivan loistavaa, jos teillä on valmiina avoimia hakemuksia ja yhteydenottoja, joista voitte kontaktoida sopivimmat ja hoitaa rekryprosessin nopeasti. Mutta mitä jos niitä ei ole? Ja ette mielestänne saa arvoisianne hakemuksia rekryilmoitukseenne? Kukaan nykyinen työntekijänne ei vinkkaa avoimesta paikasta omille verkostoilleen?

Silloin on syytä katsoa peiliin. Oletteko kiinnostava työnantaja? Viihdytäänkö teillä? Tarjoatko mahdollisuuksia kasvaa ja kehittyä? Mitä teiltä pois lähteneet työntekijät puhuvat? Ja mitä puhuvat nykyiset? Jos mielestäsi asianne ovat kuitenkin kunnossa, niin kehotan avoimeen keskusteluun. Juttele työntekijöiden kanssa ja miettikää yhdessä, kuinka voisitte lähteä kehittämään työnantajamielikuvaanne. Yhdessä voitte saada yllättäviäkin asioita aikaiseksi. 🙂 Muista silti, että tässä kisassa ei ole pikavoittoja tarjolla. Työnantajamielikuvan rakentaminen on pitkäjänteistä työtä ja sen tulee rakentua aitouteen.

Hyvin rakennettu työnantajamielikuva kestää särötkin

Samalla lailla kuin hyvin hoidettu reklamaatio voi varmistaa asiakkuuden jatkumisen, vahva työnantajamielikuva kestää säröt. Kun ollaan ihmisten kanssa tekemisissä, kaikilla ei vaan voi olla aina hyvä päivä ja se voi heijastua myös ulospäin. Mokia ja väärinymmärryksiä sattuu ihmisten välisessä kanssakäymisessä, mutta tärkeintä tässäkin on se, miten ne hoidetaan.

Työyhteisö, jossa vallitsee luottamus ja keskinäinen arvostus, mahdollistaa myös vaikeiden asioiden läpikäymisen ja niiden ratkaisemisen. Työyhteisön, jossa sisäinen viestintä on hoidettu mallikkaasti, ei tarvitse elää epävarmuudessa. Työyhteisö, jolla on innostava johtaja, innostuu itsekin. Innostuneen ja tyytyväisen työntekijän fiilis ei voi olla heijastumatta ulospäin.

Työnantajamielikuvan rakentamista ja syntymistä voidaan siis mielestäni verrata koeaikaan, joka kuitenkin on yrityksen koko elämän mittainen. Oletko samaa mieltä?

Minttu

Muita näkemyksiä samalta kirjoittajalta

Näkemyksiä | Blogi 17.09.2019

Rohkeus on yhtä kuin muutos

Tänä syksynä olen paljon miettinyt rohkeutta. Onko se hulluutta, itsepäisyyttä vai kenties intohimoa? Uhmaa vai visionäärisyyttä? Päätin sitten lähteä purkamaan rohkeutta atomeiksi. Mitä rohkeus on? Rohkeus tarvitsee pohjaksi tilanteen tai [...] Lue lisää

Näkemyksiä | Blogi 02.07.2019

B2B-yritysten viisi haastetta markkinoinnissa

Olen viimeisen vuoden aikana tavannut lähemmäs viisikymmentä B2B-yrityksen markkinointipäättäjää. Kaikilla tapaamillani yrityksillä on selkeitä haasteita, joihin he tarvitsevat apua. Perisuomalaisesti usein tuotteita valmistavia yrityksiä vaivaa kipuilu tuotteiden myymisestä asiantuntijaratkaisujen tuottajiksi. [...] Lue lisää

Näkemyksiä | Blogi 23.05.2019

Antti Pohja Näkemystehdas MBE:n osakkaaksi

Näkemystehdas MBE:n omistuspohja on laajentunut. Vuonna 2018 MBE:llä viestintästrategina aloittanut Antti Pohja on nyt yhtiön kolmas osakas. Yrityksen pääomistaja, Merja-Leena Alenius jatkaa hallituksen puheenjohtajana. Yhtiön kolmas omistaja on toimitusjohtaja Minttu [...] Lue lisää

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Näkemyksiä | Blogi 05.12.2019

Mitä tulikaan tehtyä?

Vuoden lähestyessä loppuaan on hyvä istua hetkeksi alas ja summata, mitä kaikkea onkaan tullut tehtyä ja ennen kaikkea –saavutettua. Välitilinpäätös Oliko markkinoinnin vuotesi täynnä toteutuneita haaveita, kampanjoita, tapahtumia vai kenties [...] Lue lisää

Näkemyksiä | Blogi 02.12.2019

Onnistumiset eivät korvaa suunnitelmallisuutta markkinoinnissa

Viestintästrategi Antti kirjoitti viime viikolla blogissa omia mietteitään Suomen jalkapallomaajoukkueen brändin muodostumisesta yhdeksi valtakuntamme tämän hetken vahvimmista urheilunimikkeistä. Hän toi tekstissään esille, että vaikka Huuhkajiksi nimetty jalkapallomaajoukkue saikin melkoisen buustin [...] Lue lisää

Näkemyksiä | Blogi 26.11.2019

Ei pöllömpää: Huuhkajat & 3 onnistumista brändinrakentamisessa

Suomen miesten jalkapallomaajoukkue selvitti tiensä ensi kertaa jalkapallon EM-kisoihin. Huuhkajat-brändi voi paremmin kuin koskaan. Mistä se johtuu? Onko menestys kentällä syy onnistuneeseen brändityöhön – vai toisin päin? Kerron Näkemykseni Huuhkajien [...] Lue lisää